En osaa ajatella omaa joulua ilman aattoaamun riisipuuroa. Se on ensimmäinen aattoon liittyvä perinne, minkä haluaisin poimia oman perheen jouluun. (Tosin tänä vuonna onkin suunnitelmat taas muuttuneet ja taidamme siltikin lähteä Posiolle mieheni lapsuudenkotiin joulunviettoon).
Aattoaamuna minäkin, jolla on aina ollut vaikeuksia aamupalan kanssa, söin iloiten riisipuuron kanelisokerin tai luumusopan kera. Koko perhe kokoontui pöytään ja tunnelma oli jännittyneen odottava. Tästä alkaa joulunvietto! Söimme puuron aina samoista kulhoista, karhunkupoista, joiksi noita käsintehtyjä, ruskeita savikulhoja nimitimme. Äiti ja iskä saivat suuremmat kulhot ja me lapset ne pienemmät.
Olen kerännyt omaan kotiimme Kultakeramiikan tonttukulhoja sillä mielellä, että toimisivat aikanaan jouluaattoaamun puurokulhoina. Nämä kyllä ovat muutenkin käytössä marraskuusta jouluun, eivät vain jouluaattona.
Olen löytänyt kirpparilta kaksi "karhunkuppoa" omaankin kotiimme, joista meillä tarjoillaan pähkinöitä, rusinoita ja muuta pientä napsittavaa. Nuo kulhot herättävät joka kerta kauniita muistoja lapsuuden jouluaattoaamusta. Tunnearvoa karhunkupoilla on hurjasti, vaikkeivät nuo olekaan ne aidot.
Tänä vuonna tontut rakentavat lumilyhtyjä sekä kanniskelevat piparkakkua.
Taitavatpa päätyä nämäkin kokoelmani jatkoksi, mistä sen tietää vaikka perhekin kasvaisi ;)
edit. siis ei ole tiedossa vauvvelia toistaiseksi ainakaan, jos tämä siltä kuulostaa!
edit. siis ei ole tiedossa vauvvelia toistaiseksi ainakaan, jos tämä siltä kuulostaa!
Mahdetaanko olla kaukaista tonttusukua, Posio on niin pieni paikka ja meidän tonttumuorin sukulaisia asuu siellä vieläkin jolleivat ole manan majoille muuttaneet..
VastaaPoistaJa mitäs, onko teille vauva tilattuna!? :)
Hauska yhteensattuma :) Mieheni on asunut Posiolla lähes koko lapsuutensa, mutta ei heidän perhe ole sieltä kotoisin alunperin.
VastaaPoistaJa ei, ei ole vauva tulossa vaikka tilaus voisi ollakin :D
tos nättejä nuo tonttukulhot :)
VastaaPoista