Lokakuun perinne

Meille on huomaamatta muodostunut yksi perinne.

Joka lokakuu haen varastosta pehmeän, vaalean maton olohuoneeseen. Pojat rakastavat kölliä siinä, sanovat lammasmatoksi. Tänäkin vuonna heittäytyivät kierimään kuin koirat maton päälle, heti kun se oli saatu paikalleen. 

Otan varastosta mukaani myös valkoisen lampaantaljan, joka asetetaan lehtikopan päälle. 

Sekä vielä vaaleat valo-oksat, jotka palavat aamusta iltaan ja tuovat tunnelmaa harmaaseen päivään.

Joka vuosi kuulen tutun huvittuneen hymähdyksen, 

näen tutun katseen, 

kun mieheni tulee kotiin ja huomaa muutoksen.

Joulukuvaelma

Kuva lahjakas.fi

Tämä Willow Tree- joulukuvaelma on ollut haaveenani jo monta vuotta. En vain ole koskaan raskinut ostaa näitä, vaikka suunnittelin aina sellaista joka vuosi yksi osa- tahtia. 

Onneksi en aloittanut keräämistä, koska viime vuonna sain siskoltani tällaisen:

Tämä on erittaäin kaunis ja myös tunnearvoa on, sillä lapsuudenkodissani on samanlainen. En kylläkään tiedä tämän merkkiä. Joskus aikanaan näitä myytiin ainakin lahjatavarakauppa Punaisessa Rusetissa ja Stockmannilla. Lapsuudenkodissani on lisäksi samaa sarjaa oleva enkeli, jonka äitini asettaa verhoon kiinni vähänkuin tämän kuvaelman taakse.

Itsekin olisin iloinen jos löytäisin tähän jonkunlaisen enkelin samaa sarjaa, mutta en tiedä missä näitä myytäisiin. Jos teillä jollakin on tietoa, niin vinkatkaapas!

Ajattelin tehdä tai kerätä tuohon ympärille jotain lisää; huopaisia, pehmeitä lampaita ja muuta asiaankuuluvaa.

Suklainen aprikoosiherkku

Oma suklainen ykkösherkkuni on kaikessa yksinkertaisuudessaan tämmöistä;

sulatan tummaa suklaata ja dippailen siinä kuivattuja aprikooseja. Laitan aprikoosit hetkeksi jääkaappiin ja sitten vain herkuttelen! Useimmiten hyppään kyllä tuon jääkaappivaiheen ohi, heh.

Näihin ihastuin mieheni kotona, kun olimme siellä joulua viettämässä. Suklaa-aprikooseja oli tarjolla herkkupöydässä. Samalla lailla tulevat olemaan meidän omassa herkkupöydässäkin. 

Korttihommia

Korttimatskumme ovat olleet tallessa jo viime joulusta asti. Saimme nimittäin joululahjaksi Carcassonne- pelin, jonka kortit olivat kiinni tällaisissa pahveissa. Toiselta puoleltaan pahvi on tosi kaunis. Siskoni kanssa tulimme hetimmiten samoihin ajatuksiin näistä- ihan selvä ikkunahan tuo on! Siispä jemmaan odottelemaan seuraavia korttitalkoita.

Nyt oli aika kaivella ikkunanpokat esiin ja alkaa joulukorttihommiin.

Sadepäivänä on oivallista aikaa alkaa tekemään joulukortteja yhdessä lasten kanssa. Tosin meillä tuo nuorempi (1,5v) keskittyy vielä omiin puuhiinsa. Mutta 3,5- vuotias pystyy jo olla mukana hienosti.

Teimme verhoja teipistä ja tonttulakkeja paperista ja huovasta. Liimailimme ja värittelimme. Niin kivaa, kun lapsi alkaa olla tarpeeksi iso tämmöisiin yhteisiin puuhiin!

Siinä muuten kasvaakin sellainen jouluintoilija äidin kanssa touhuamaan. Poika rakastaa kaikkea jouluun liittyvää ja innostuu tekemään mitä vain yhdessä. Jo viimevuonna oli mahtavaa, nyt uskoisin olevan vähintään yhtä ihanaa, kun poika tajuaa jo enemmän kaikesta. 

Pitsihiutaleita

Jos minulle tulee idea kokeilla jotakin, täytyy sitä päästä heti tekemään. Näissä kävi myös juuri niin. Nyt roikkuu "lumihiutaleita" olohuoneessa, vaikka elellään vasta lokakuuta. Piti olla vain testaus, mutta en taida ottaakaan pois. Täytyy etsiä vain parempi paikka! Nyt oksa roikkuu siinä kohdassa, jossa oli valmiiksi koukut. 

En kertakaikkiaan saanut näistä hyvää kuvaa, mutta kyllä tästä idea selvinnee.

Inspiroiduin Oi ihana joulukuu-kirjan pitsiaskarteluista ja muistin omistavani läjän kirpparilta ostettuja pitsiliinoja, joita en osaa käyttää oikein missään kun ovat hankalan kokoisia. Alunperinki ostin ne askarteluun tai johonkin tuunaukseen. 

Hankin ohjeen mukaisesti Paverpol-kovetusainetta ja dippailin leikkaamani pitsihiutaleet siinä.

Pitsihiutaleiden kuivuttua sidoin ne siimaan (joka ei näy kuin kuvissa ;) ) ja ripustin oksaan roikkumaan.

Nämä ovat tuollaisia kauniin harmaita, joka sopii olohuoneemme väreihin mainiosti. Ajattelin maalata osan valkoisiksi ja tehdä jotain muutakin, pitsikukkia kun on paljon!  

Ja tuossa Paverpol-purkissa on hurjan paljon ainetta, saan kyllä lotrata jonkun aikaa ennekuin kaikki on käytetty! Tuo aine kuulema toimii nahassa ja kaikissa kankaissa sekä paperissa, joten eiköhön käyttöä löydy.

***

Teitä lukijoita ja kävijöitä on tullut taas hurjasti lisää, 
Tervetuloa kaikille!
Inspiroidutaan, ideoidaan ja fiilistellään yhdessä!

Kääri joulusi Ikeaan

Tykkään näistä Ikean joulupakkausmatskuista; on helppo paketoida rasiaan, pussukkaan yms hankalanmalliset lahjat. Nyt näytti hienoilta ainakin näin nettisivuilla nuo käärepaperitkin.

Tarjolla on tietenkin tuttuun tyyliin tarjottimia, kynttilöitä, astioita.. Käykäähän kurkkimassa jos tarvitsette täydennystä jouluunne! 

Itselle taisi tulla asiaa lähimpään Ikeaan.. ;)

Kutistemuovia ja lelulehti

Olen löytänyt itselleni uuden asian, johon koukutuin lähes samantien!

Se jokin on kutistemuovi.

Kalvo on toiselta puolelta kiiltävä ja toiselta matta. Mattapuolelle piirretään haluttu kuva tai kuvio,joka leikataan irti (kuvassa väritin ensin).  Kuva väritetään vedenkestävillä tusseilla tai puukynillä. Jos muoviin halutaan reikä, se tehdään nyt esim. tavallisella rei'ittimellä.

Sitten kuva laitetaan oikea puoli ylöspäin n. 175 asteiseen, esilämmitettyyn uuniin uuninpellillä olevalle foliolle. Tai sitten tämä vaihe voidaan tehdä kuumailmapuhaltimella.

Kuva käpristyy ihan mykkyrälle ja luulet sen menevän aivan pilalle, mutta yhtäkkiä se alkaakin suoristua ja kutistuu 1/3 alkuperäisestä koosta. Tämä kestää noin kolme minuuttia! Jos kuva jää hiukan käppyrälle, se voidaan varovasti painaa suoraksi heti uunista tulon jälkeen. Muutamassa sekunnissa kuva on kovettunut kovaksi muoviksi.

Minä tietenkin testasin heti jouluisilla kuvilla! Kirjoitin kuitenkin tekstin väärinpäin kaikessa blondeudessani (heh), joten tästä alapuolella olevasta koristeesta tuli mattapintainen :)

Minulla on hurjasti ideoita mihin kaikkeen tämmöistä voisi käyttää! Mitä kaikkea valmistaa.. huikeaa!

Tuleeko teillä ideoita?

Muovia voi ostaa askarteluliikkeistä. Itse tilasin nämä Nappikauppa Punahilkasta. Ja täytyypä kehasta, että toimitus oli tosi nopeaa! Minunlaiseni kärsimätön ihminen arvostaa sitä!

***

Mistä tietää että joulu lähestyy?

...tietenkin lelulehtien kolahtelusta postilaatikkoon!

Voi sitä hihkumisen määrää, kun tuo kuumeinen lapsi sai näin kivaa postia!